Mielenterveys on noussut otsikoihin viime aikoina lukuisia kertoja, eikä syyttä: useat tutkimukset ovat osoittaneet, että 20–25 prosenttia nuorista kärsii erinäisistä mielenterveyden häiriöistä. Myös koronapandemia on kiihdyttänyt näiden ongelmien kasvua.
Tästä huolimatta mielenterveys on keskustelunaiheena yhä tabu ja sen elämänmittainen seuranta ja hoito eivät tunnu saavan samalla tavalla huomiota kuin fyysisestä terveydestä huolehtiminen.
Näistä asioista keskusteltiin maakunnallisten nuorisovaltuustojen MAHKU21-tapahtumassa Joensuussa. Me maakuntien nuoret vaadimmekin, että perinteisten kouluterveystarkastusten rinnalle tuodaan säännölliset mielenterveystarkastukset, joissa nuorten on mahdollista käsitellä henkistä kasvuaan ja mielen hyvinvointinsa tasoa turvallisen alan ammattilaisen kanssa.
Nämä tarkastukset auttaisivat seulomaan muun muassa Suomen yleisimpiin sairauksiin kuuluvia masennusta ja ahdistusta entistä aikaisemmassa vaiheessa, mutta ne myös poistaisivat stigmaa mielenterveysasioista puhumisen ympäriltä. Kun mielenterveyteen liittyvistä asioista puhuminen ja saatavilla olevat avun muodot ovat jokaiselle tuttuja, on myös avun hakemisen kynnys hankalassa hetkessä paljon pienempi.
Tarkkailemme läpi ikämme pituuttamme, painoamme, näköämme, kuuloamme ja fyysistä suorituskykyämme. Samalla tavalla meidän tulee myös seurata tarkalla silmällä mielen hyvinvointimme tilannetta, vaikka varsinaisia ongelmia ei olisikaan vielä ilmennyt. Tämä takaa sen, että voimme havaita ongelmat ajoissa sekä reagoida niihin aikaista tehokkaammin.
Mielenterveyden häiriöistä koituu Suomelle kustannuksia arviolta noin 11 miljardia euroa vuodessa. Varhainen puuttuminen mielenterveysongelmiin on koko kansantalouden etu. Valtioneuvoston vuonna 2018 tekemä selvitys osoittaa, että jokainen masennuksen ja ahdistuksen hoitoon suunnattu euro palauttaa hyötynsä 15 vuoden kuluessa 3,3–5,7 kertaisena.
Näiden lukujen valossa onkin selvää, että mielenterveydenongelmien ehkäisyyn tehdyt investoinnit ovat todellakin välttämättömiä pahoinvoinnin ja kärsimyksen minimoimisen lisäksi myös kansantaloutemme tasapainottamiseksi. Olipa kyse sitten terapiatakuun turvaamisesta, palvelujen tuomisesta lähemmäksi käyttäjiä tai mielenterveystarkastusten toteutuksesta, maksavat siihen sijoitetut eurot itsensä takaisin jopa miljardeissa.
On viimein aika lopettaa nuorten mielenterveysongelmien katsominen sormien läpi. Kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa, pidetään huolta, että ne ovat todellakin nimensä veroisia ja takaavat sen, ettei kenenkään nuoren mielen hyvinvointi jää vaille huomiota.
Pohjois-Karjalan maakunnallinen nuorisovaltuusto